Emmanuel

Miten vahva usko, ratsastaja selässään pitkälleen heittäytyvä, Piruksikin kutsuttu tamma ja MM-kisat liittyvät Kimmo Kinnusen kasvattamaan FWB-tamma Emmanueliin?

Emmanuelin kasvattaja Kimmo Kinnunen tapasi kuusivuotiaan belgialaisen tamman Summer Bel (i. Capitol) Kiuruveden estekisoissa, kun Piruksi kutsutun tamman ratsastaja tuli ilmoittamaan, että hän ei enää tamman selkään mene eikä ehkä kukaan muukaan, että ratsastaisiko Kinnunen tammalla. Haasteista pitävä Kimmo meni selkään, ja pysyi siellä rodeosta ja tamman maahan heittäytymisistä huolimatta. Tuomaristo oli jo kehottanut ympäri verryttelyaluetta poukkoilevan ratsukon poistumaan, vaan Kinnunen sai tamman radalle, juuri ennen ajan umpeutumista. Aikansa puolesta ratsukko oli nopein, yksi pudotus tuli.

Tamman omistajan pyynnöstä Summer Bel siirtyi Kinnusen talliin, ratsukko kisasi 130cm tasolle saakka, pääosin menestyen. Tamman suurimmaksi ongelmaksi ilmenivät sen mielestä ahdistavat tilanteet, olivat ne sitten kisoissa radalle meneminen ja suorituksen aloittaminen, tai maastolenkki, jossa tamman mielestä Kinnunen otti liian tiukat ohjat. Silloin se yleensä heitti makuulleen (tai niin kuin eräällä maastolenkillä; kahdeksannen maahan heittäytymisen jälkeen, kun Kinnunen edelleen oli kyydissä, yritti se piiloutua risukasaan). Jos Kinnunen onnistui sen saamaan kisaradalle ja siellä liikkeelle, he menestyivät.

Kinnusella oli vahva usko tammaan ja he yhdessä Pirjon kanssa lunastivat tamman itselleen. He olivat varmoja siitä, että tammalla ei ollut luonnevikaa, vaan että sen käytös johtui joko nuoruusvuosien huonon kohtelun aiheuttamasta traumasta tai vaikkapa epäonnistuneesta vieroituksesta. Tai sitten hyvälle hevoselle asetetuista liian suurista vaatimuksista.

Koska kilpaileminen ei kuitenkaan tuntunut sille olevan kyllin hauskaa, siirsivät he tamman siitokseen ja siemensivät sen Caranolla. Tamma tuli kantavaksi, mutta koska varsomisessa varsaa ei saatu ulos, ehti eläinlääkäri jo ilmoittaa sen kuolleeksi. Kovien ponnistelujen jälkeen varsa saatiin ulos ja tämä kuolleeksi julistettu varsa alkoi hengittää. Emmanueliksi nimetty tammavarsa nousi poikkeuksellisen nopeasti ylös ja sen jälkeen kehitys jatkui suotuisasti.

Emma kehittyi hyvin; se oli kevytrakenteinen sekä hyvin joustavasti ja kimmoisasti liikkuva, mikä antoi lupauksia suoritushevosesta. Irtohypytysten alettua suorituskyky alkoi yhä vain varmistua, Emman hyppääminen oli helppoa ja sitä oli ilo katsella. Emma pääsikin Ypäjälle Kyvyt Esiin-finaliin, jossa se hyvin herkkänä hevosena säikähti jotain tehden heikon suorituksen saaden huonot pisteet, vastoin kasvattajansa odotuksia. Kimmo haluaa kuitenkin pitää tätä rohkaisuna muillekin kasvattajille; että arvostelutilanteet ja niiden tapahtumat eivät suinkaan ole lopullinen tuomio, eivätkä huonot pisteet aina johdu tuomareiden huonosta arviointikyvystä; se on vain tilanne siinä hetkessä.

Emman sisäänratsastus sujui hyvin, joskin sen herkkyyden takia se oli hiukan haasteellinen kouluttaa, etenkin kun se myös omasi paljon omaa tahtoa. Näiden ominaisuuksien hyödyntäminen ja sopusointu vaativat Kinnusen sanoin miehen kovuutta ja naisen herkkyyttä. Laumassa lajitovereiden kanssa elämisellä sekä Pirjon hyvällä huolenpidolla oli merkittävä osuus Emman tyytyväisyyden kannalta sekä sen ja yhteistyökykyisenä pitämisessä.

Savonlinnan oopperakisoissa oli mukana Hollannissa kauppatallia pitävä Julia Jyläs, joka lupautui tutustumaan Kinnusen kainosti kehumiin nuoriin hevosiin. Julia kävi koeratsastamassa hevosia ja ihastui tuolloin nelivuotiaaseen Emmaan, ja halusi sen tallilleen myyntiin. Julia vei nuorta hevosta eteenpäin käyden pikku kisoissa ja saaden positiivista kehitystä aikaan, niin että kiinnostunut ostajakin löytyi. Emma päätyi nykyiselle ratsastajalleen, jordanialaiselle Ibrahim Bisharatille.

Emma jatkoi kehitystään ratsastajansa kanssa, mutta loukkaantuminen esti MM-kisoihin osallistumisen, kasvattajansa suureksi harmiksi. Pitkään aikaan Kinnunen ei kasvatistaan mitään kuullut, kunnes kesällä 2013 alkoi kuulua uutisia sen noususta isompiin tehtäviin. Kesällä 2014 jordanialainen Ibrahim Bisharat osallistui fwb-tammallaan Emmanuel MM-kisojen 160cm luokkaan ollen sijalla 35./150.

Mihin sitä uskoa sitten tarvittiin? Siihen, että jaksoi uskoa hankalaan tammaan, herkkään varsaan, vaikeuksien kautta tulevaan voittoon sekä siihen, että kansainvälisillä areenoilla loistavia ratsuja voidaan kasvattaa niinkin pienessä maassa kuin Suomessa. Niin kuin Kinnunen sanoi, ”ei se hyväkään hevonen syntyessään tiedä mihinkä maahan se on syntynyt, niin miksi se ei voi syntyä vaikkapa Suomessa?!”

Kuvat Outi Räisänen